3. JAKSO: Vaikuttavan lauluilmaisun elementit

Kolmannessa jaksossa keskustelemme ilmaisusta. Mikä tekee esityksestä koskettavan? Millainen lauluesitys herättää tunteita? Ilmaisu ja tulkinta ovat aiheita, jotka jakavat mielipiteitä ja niitä on toisinaan hankalaa sanallistaa. Keskustelun teemoina mm. läsnäolo, vuorovaikutus, flow-tila, karisma ja empatiakyky.

Jaksossa lupasimme linkata kolme meihin ilmaisullisesti vaikuttanutta kappaletta. Tässä esimerkkikappaleet perusteluineen!

Elina: Beyonce – Listen

Beyonce on aivan erinomainen laulaja, ja Listen kappaleena koskettava ja voimaannuttava. Kappaleen tekstiin voi helposti samaistua; siinä voi ajatella laulettavan joko omalle itsekriittisyyden äänelle tai jollekin henkilölle, joka yrittää jarruttaa omien unelmien saavuttamista tai omannäköisen elämän elämistä. Vahva melodia ja ”oikeissa kohdissa” olevat korut tuntuvat elävän täysin samaa tarinaa kappaleen tekstin ja sanoman kanssa. Beyoncen äänenkäyttö on mielettömän upeaa: helppoa, ilmaisuvoimaista ja sävyrikasta. Kappale on oikeasti teknisesti todella vaikea, mutta Beyonce saa sen kuulostamaan helpolta. Jaksossa keskustelimme karismasta ja aitoudesta; mielestäni Beyonce on hyvä esimerkki erittäin positiivisesta karismasta. Hän tuntuu vetävän huomioni itseensä ja on mielettömän valovoimainen. Hänestä myös näkyy rakkaus laulamista, musiikkia ja esiintymistä kohtaan. Hän on lavalla juuri siellä, missä hänen kuuluukin olla.

Annika: Ane Brun – Daring To Love

Ane Brunin upea tulkinta viestii minulle itsevarmuutta ja rohkeutta, samalla kuitenkin herkkyyttä ja surua. Minulle kappale itsessään on kaunis kuvaus rakkauden ja elämän ihanuudesta ja repivyydestä. Pohtiessani, kuinka Ane Brun toteuttaa vetoavaa lauluilmaisuaan, nousi minulle suurimmaksi asiaksi hänen perusäänenvärinsä, joka samaan aikaan viestii minulle melankoliaa ja toisaalta toivoa. Ääntö on mielestäni vaivatonta, mutta sisältää jonkun verran efektejä ja puheenomaisia painotuksia värittämään lauluilmaisua. Hän käsittelee kappaleen lauseita dynaamisesti kuten puheessakin, joilloin lauseen loppu hiipuu hiljemmaksi. Välillä hän korostaa lauseen joitain tärkeitä sanoja tai tavuja antamalla niille suuremman äänenvoimakkuuden. Kaikessa säilyy silti virtaavuus ja yhtäaikainen valoisan toivon ja riipivän ikävän tunneilmaisu.

Katri: Antti Autio – Maailman reunalla

Antti Aution äänestä välittyy minulle jotain äärimmäisen rehellistä ja aitoa. Syynä on todennäköisesti hänen teksti-/puhelähtöinen fraseerauksensa sekä kappaleen luonnonmukainen soundimaailma (verrattuna tällä hetkellä vallitsevaan hyvin tuotantovetoiseen soundiin). Pidän kappaleen tekstistä; kieli on kaunista eikä sanoma aukene ensi kuuntelulla. En ole analysoinut tekstiä kovinkaan syvästi, joten en ole täysin varma, mistä laulu kertoo. Hienointa on, että se ei haittaa; yksittäiset lauseetkin viestivät koko ajan suurta tunnetta. Tuntuu, että kappaleessa on jotain outoa melankolista taikaa, joka vie mukanaan ja saa kyyneleet virtaamaan. Kappaleen sovitus tukee hienosti laulun ja tekstin draaman kaarta. Etenkin rumpukompit elää kappaleen eri osissa tukien laulun sanomaa. Rakastan kappaleen dynamiikkaa, joka etenee rauhallisesta puheenomaisesta tarinankerronnasta lopun tunteen purkaukseen, joka välittyy minulle sisään padotun tunteen ryöpsähdyksenä melkein huudonomaisena, mutta silti lauluteknisesti hienosti toteutettuna.

Jaksossa käytetyt lähteet:

Flow-tilasta on tullut enemmän ja enemmän tutkimuksia viimevuosikymmeninä. Poimimme tähän kaksi tutkimusta, joihin tutustuimme. Jos olet aiheesta kiinnostunut ja päädyt lukemaan aiheesta enemmän tai tiedät jo jonkun muun hyvän tutkimuksen aiheesta, niin laita meille viestiä.

Lauri Nummenmaan katsauksen valitsimme tähän siksi, että se tuo esille selkeällä tavalla perusasioita tunteiden neurobiologiasta.

Johan Sundbergin The science of the singing voice on pienestä koostaan huolimatta järkälemäinen perusteos, jonka ilmaisuluvussa on pureuduttu helppotajuisesti äänellisiin ilmaisun osatekijöihin.

  • Johan Sundberg. 1987. The science of the singing voice. Northern Illinois University Press. 146-156.

Anne Tarvaisen (2012) väitöskirja ”Laulajan ääni ja ilmaisu – Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen, esimerkkinä Björk” on jaoteltu äänen kuuntelu empaattiseen ja analyyttiseen kuunteluun. Väitöskirjassa on paljon mielenkiintoista asiaa ilmaisun kokemisesta kehollisesti sekä ilmaisusta yleisesti. Tästä keskustelimme myös jaksossamme.

Jos tekstin tulkintaa haluaa tarkastella esim. näyttämöilmaisun kautta, suosittelemme mm. seuraavaa teosta:

Moore, T. & Bergman, A. 2016. Acting the Song: Performance Skills for the Musical
Theatre. New York: Allworth Press.

Heräsikö jaksosta ajatuksia? Jätä kommenttikenttään viesti tai laita meille sähköpostia kotisivujen yhteydenottolomakkeen kautta!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s